Kukamitähäh

Treenipäiväkirjasta tuli sairauskertomus, mutta toivottavasti vain toviksi. Tri-hommat on edelleen ohjelmassa aina kun olotila sen sallii.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Välimallin viikot

Pari viime viikkoa on mennyt vähäisillä treeneillä, mutta kinttupa onkin käyttäytynyt ihmisiksi ja ollut kovasti yhteistyöhaluinen, kiitos hyvien troppien?

Viikko 50
Ma: Fillarilla Fibacoon ja siellä ohjattu treeni.
Ti: Huilia
Ke: Pölyt pois kävelysauvoista ja kävin kokeilemasta miten koipi sietää kävelyä ja kas, hyvinhän se kesti puolen tunnin reippaan lenkin! Päälle tein omatoimivoimaohjelman Fibacon ohjeitten mukaan.
To: Työporukalla Vierumäellä nauttimasta liikunnallisesta miljööstä eli istuttiin 1,5 päivää ikkunattomissa kokoushuoneissa fundeeraamassa tulevia. To-illalla sentäs ehdittiin tiimin kanssa käydä pienellä mun vetämällä sauvakävelyllä, jonka päälle lyhyet palauttavat venyttelyt. 
Pe: Fillarilla Fuellille ja siellä käytiin läpi kotiohjelman treeniliikkeet. Aiettä onkin hyviä ja tehokkaita muuveja!
La: Noin kymppi asiointipyöräilyjä ja pitkät venyttelyt.
Su: Niinikään suunnilleen kymppi asiointipyöräilyjä, siivousvimmassani kiikutin pariin otteeseen rompetta kierrätyskeskukseen.

Viikko 51
Ma: Muutama kilometri hyötypyöräilyä.
Ti: Noin kymppi hyötypyöräilyä. 
Ke: Fillarilla Fibacoon ja siellä tunnin ohjattu treeni, käytiin uuden kotiohjelman liikkeet läpi.
To: Pidemmät venyttelyt iltasella.
Pe: Ei kuntoilua mutta jouluvalmistelut oli aika tehokkaat: siivouksesta, pyykkäyksestä ja kaupungilla ravaamisesta kertyi sykemittarin mukaan 10 aktiivisuustuntia ja 21640 askelta.
La: Jouluaatto eli chillailua, sukulointia ja tietty syömistä.
Su: Joulupäivän iltana tuli kaupunkikruisailtua fillareilla 1:45 / 20 km, piipahdettiin mm. Hietsun hautuumaalla ihailemassa kynttilämeriä.

Pimiää oli, vaikkakin pilvien raosta näkyi hiukan jopa tähtösiä

Sankarivainaitten risti, komia

Marskin haudalla on ruuhkaa


maanantai 12. joulukuuta 2016

Isänmaallinen viikko

Kinttu on tällä viikolla ollut seminormaali ja pariin otteeseen on tullut jopa olo, että josko ihan pari juoksuaskelta kokeilisin, varovasti... Mutta ei sentäs, nyt ei pidä pilata parempaan päin kallistunutta tilannetta. Vähän tosin hirvittää, että jos nuo tropit heivaa niin palaako kivut sitten entisenä tai jopa vielä pahempana. Hiukan on tullut oltua liikkeelläkin:

Ma: Kymmenisen kilsaa hyötypyöräilyä ja puoli tuntia venyttelyjä.

Ti: Reilu kymppi hyöty-/huviajelua kaupunkifillarilla. Itsenäisyyspäivän maisemia kiivettiin ihailemaan Taivaskalliolle.

Maailman kaunein lippu Taivaskallion laella itsenäisyyspäivän auringon laskiessa. Komiaa.

Ke: Työpäivä venähti iltaan ja ainut liikunta oli pieni polskinta taloyhtiön altaassa saunavuoron yhteydessä.

To: Salilla 0:20 crosstraineria, 0:10 soutua ja tunti lihaskuntojumppaa.

Pe: HelTrin naisten voimaryhmän toka treenikerta, jonne ajoin lämpäksi fillarilla, viitisen kilsaa / suunta. Treenin ehdoton suosikkiliike oli mave, jossa piti tarkkaan miettiä miten viedä käytäntöön kaikki Fibacossa opitut nyanssit. Taisin onnistua ihan hyvin koska seuraavana päivänä just oikeissa kohdin tuntui mojovalle.

La: Pikkupakkasessa ja hienossa auringonpaisteessa 2:18 / 37 km cyclocruisailua itäisten kaupunginosien rantamaisemissa.

Yksi lempiliikkumamaisemistani eli Vanhankaupunginlahti

Su: Puoli tuntia vesijuoksua ja kilsa uintia. Märskyssä oli käynnissä uimahypyn (nuorten?) PM-kisat ja oli komiaa polskia kun vähän väliä soi Maammelaulu suomalaisten voittaessa useammassakin sarjassa. Hyvä Suomi! Illalla Saara Aallon kisaa jännätessä vielä puolisen tuntia pitkiä venyttelyjä ja rullailua. Ja jälleen hyvä Suomi, vaikka virallista voittoa ei tullutkaan.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Hyvät lääkkeet, parempi mieli

No nyt alkaa liikuntalyyti taas kirjoittaa ja olla toivoa olotilan normalisoitumisesta! Kävin työterveyslääkärin pakeilla ja sain kantapäälle kahden viikon tulehduskipulääkekuurin, tällä kertaa Arcoxiaa. Suunnitelma on se, että jos tuo ei auta niin kokeillaan vielä kerran kortisonia. Mutta lupaavalta vaikuttaa: kivut on olleet lähes olemattomat ja näinollen kävelystä on tullut miltei normaalia eli kivuttoman jalkaterän asennon hakeminen ei enää aiheuta niin paljon sideshow-kipuja. Ja liikkumaankin on siis päässyt.

Ma: puoli tuntia vesijuoksua ja kilometri uintia. Hyvää teki.
Ti: Kävin piiiitkästä aikaa spinningissä, testaamassa mitäs kinttu siihen sanoo. Eikä sanonut juuri mitään. Mutta olihan se mahtavaa saada hilattua sykkeet korkealle mm. aina niin toimivan saksalaisen marssimusiikin eli Rammsteinin tahtiin.
Ke: n. tunti hyötypyöräilyä ja tunti ohjattua treeniä Fibacossa.
To: Kolme varttia perusteellisempaa lihashuoltoa eli venyttelyä ja rullailua.

Pe: Heltri järjestää ekaa kertaa (?) naisten oman voimaharjoittelukurssin ja sinnehän piti ilmoittautua, sillä riskillä, että ei ehkä sovi raatojalalle. Vaan ei huolta, tuo treeni täydentää mitä parhaiten Fibacon hienosäätötreeniä. Kurssi järjestetään Fuell Studiolla (erittäin viihtyisä paikka) ja pienryhmänä eli meitä on vain kymmenen. Kiertoharjoitteluna tehtävässä treenissä keskitytään juuri triathlonissa tarvittavaan voimaan & liikkuvuuteen eli keskivartalo etenkin saa kyytiä. Ja tarvitseehan tuota myös muussa arkielämässä. Maaliskuun loppuun asti on tätä treeniä ohjelmassa perjantai-iltaisin. Hyvin meni treenit perille, koska seuraavana päivänä oli mm. leveät selkälihakset, rintalihakset ja hauikset mukavan arat.

La: Pikkupakkasessa pari tuntia kevyttä cycloilua Keskuspuistossa ja jokirantamaisemissa. Kieli keskellä sai mennä vaikka nastat olikin alla, umpijäässä oli väylät paikoitellen. Iltasella puoli tuntia rullailua ja pitkiä venyttelyjä.

Su: Vasta nyt kun Allas Seapool kauppatorin laidalla on menossa kiinni muutamaksi kuukaudeksi älysin mennä kokeilemaan paikkaa ja aivan mahtavaksihan se osoittautui! Hyvin mahtui kuntouimareitten radalla uimaan reilun kilsan ja vesi oli kuin linnunmaitoa. Vaikka pakkasta oli lähemmäs kymmenen astetta ei tuntunut yhtään kylmälle.

Hyvä on ihmisen näissä maisemissa polskia.
Saunassa sai hyvät löylyt ja lopuksi kävin vielä kastautumassa merivesialtaassa, mistä jäi tosi raikas olo. Ainut miinus tulee julmetun ahtaista pukuhuoneista ja siitä, että vessat on ulkokäytävällä eikä pukuhuoneen yhteydessä. Harmillisesti kahvila ei enää ole auki, koska reissuun olisi ilman muuta kuulunut pullakahveet.

Kun näkymät saunan saunan lauteilta on nämä, niin ei voi valittaa.
Sori vaan guggenhaimit ja muut kylddyyrikaavailut, mutta tämä (ruumiin)kulttuuripyhäkkö lahden vastarannalla vie kyllä voiton alueen elävöittämisessä. Sulassa sovussa saunan lauteilla kun oli oman kylän väkeä ja turisteja kielten sekamelskasta päätellen todella monesta eri maasta. Vetonaula vailla vertaa siis.